*

Verbaalia maanpuolustusta Ajatukset ja aatteet, joilla isänmaatamme ajetaan huonoon suuntaan tai estetään kulkemasta oikeaan, ovat suurin tällä hetkellä Suomea uhkaava tekijä, ja ne tulee selättää järkiperäisellä keskustelulla.

Suomessa vankilaan joutuu pyrkimään

Suomessa ei saada edes vankeusrangaistukseen tuomittua rikollista istumaan ilman, että homma hukkuu byrokratian rattaisiin. Minut tuomittiin 14.1.2011 179 vuorokauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen asepalveluksesta kieltäytymisen johdosta Satakunnan käräjäoikeudessa. Muutamaa viikkoa myöhemmin postiluukusta putosi päätös kirjallisessa muodossa. Sen koommin en ole kuullut mitään asiaan liittyen.

Tiistaina 30.8. päätin lähteä selvittämään asiaa ulosottoviranomaisten – joiden tehtävänä on laittaa vankeusrangaistusten täyteenpano aluilleen – luokse. Pitäähän sitä nyt tuomiotaan päästä jossain vaiheessa suorittamaankin. Laki sanoo että vankeusrangaistus on laitettava täytäntöön ”viipymättä”, ja kun tuomiosta oli kulunut jo seitsemän ja puoli kuukautta, ajattelin, että alkaisi jo olemaan sen aika, että pääsisin syömään kakkuani.

Ulosottoviranomaisten luokse päästyäni ja neuvoa kysyttyäni löysin sen ulosottomiehen juttusille, jonka pitäisi asiaani hoitaa. Vartin odottelun jälkeen esitin hänelle kysymykseni ja hän selvitti asiaa tietokoneeltaan. Sain tietää, ettei heidän tietokoneella ole tietoa minun tuomiostani. Varmistettuaan vielä, että kotikuntani on Turku, hän soitti Rikosseuraamusvirastoon, jonka olisi pitänyt asiasta ilmoittaa ulosottoviranomaisille.

Hetken aikaa puhelimessa oltuaan ulosottomies sai langan toiseen päähän ihmisen, jonka piti asiasta jotain tietää. Ulosottomiehen selvitettyä asiansa RISE:ssä katsottiin tietokoneelta, että missä minun juttuni etenee. Ei mitään. Ei mitään, vaikka tuomiosta on kulunut jo melkein kahdeksan kuukautta. Homma oli kuulemma jumissa luultavasti Porin käräjäoikeudessa, josta ei oltu otettu yhteyttä Rikosseuraamusvirastoon, jotta vankeusrangaistukseni saataisiin rullaamaan.

Ymmärrän kyllä, että totaalikieltäytyjä ei ole siellä listan kärkipäässä, kun mietitään, että ketkä pitää saada pikemiten istumaan tuomiotaan. Kukaan ei oleta asepalveluksesta kieltäytyneen hipin menevän pahoinpitelemään tai raiskaamaan ketään, joten totaalikieltäytyjä ei ole suunnaton uhka yhteiskuntarauhalle vapaana ollessaan. Asiassa ei olisikaan mitään ihmeteltävää, jos vankeusrangaistukseni alkamista viivyteltäisiin rikosseuraamuslaitoksella tai ulosottoviranomaisilla, mutta outoja sävyjä asiaan tuo se, että paperit eivät ole saavuttaneet Rikosseuraamusvirastoa.

Kysyin ulosottomieheltä, että onko yleistä, että vankeusrangaistuksen toimeenpano viivästyy näin paljon tällaisen asian vuoksi. Ei kuulemma ole ihan kauhean yleistä. Ulosottomies neuvoi minua ottamaan yhteyttä itse käräjäoikeuteen. Kuinkahan monessa muussa maassa vankeuteen tuomittu ihminen joutuu itse ottamaan yhteyttä, jotta valtion väkivaltakoneisto saataisiin täyteenpanemaan hänelle annettu tuomio?

Aseistakieltäytyjäliitosta minua osattiin neuvoa siten, että mikäli haluan suorittaa tuomioni mahdollisimman pian, minun kannattaa ottaa yhtyettä Satakunnan käräjäoikeuteen. Jos olisin asiasta hissukseen, olisi tietysti pienen pieni mahdollisuus sille, että tuomioni ehtisi vanhentua ennen kuin viranomaiset tajuaisivat mitään, ja että yhteydenotto saattaisi pahimmillaan olla nukkuvan karhun herättämistä. Todennäköistä kuitenkin on, että jossain vaiheessa ennen kuin tuomio vanhenee viiden vuoden päästä tuomion lainvoimaisuuden saamisesta minut tultaisiin kutsumaan suorittamaan tuomiotani.

Vaikka minulla ei olekaan mikään varsinainen kiire vankilaan, en koe kauhean houkuttelevana sitä mahdollisuutta, että kolmen vuoden päästä minulle tulee kirje, jossa minut komennetaan lusimaan. Mieluummin suoritan rangaistuksen pois alta, jotta pääsen jatkamaan elämääni ilman, että tarvitsee miettiä joka kerta, kun postiluukku kolahtaa, että tuliko nyt kutsu sopimaan vankeuden alkamisajankohdasta. Sitä paitsi: mitä nopeammin sinne menee sisään sen nopeammin sieltä pääsee ulos.

Tänään aamulla soitin Satakunnan käräjäoikeuteen. Selitin kolme kertaa asiani ja sain ”odota hetki, yhdistän” -vastauksen ennen kuin pääsin puhumaan oikean ihmisen kanssa. Hetken aikaa keskusteltuamme puhelimessa ollut henkilö lupasi soittaa minulle takaisin. Sainkin soiton neljän aikaan, ja minulle selitettiin, että jostain oli unohtunut rasti ruudusta.

Soittelija pahoitteli sekaannusta, ja kiitti minua siitä, että olin ottanut yhteyttä. En osaa sanoa, miten kauan olisi kulunut ennen kuin minut oltaisiin saatu telkien taakse, jos en itse olisi ottanut yhteyttä. Tiedä häntä, olisinko päätynyt koskaan vankilaan, jos olisin itse pitänyt suuni supussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kaminiitto kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Tarina on hyvä - vahinko vain, että se on totta.

Tulee mieleeni legenda sankarista kunnon sotamies Švejk.

Kalle Lehtonen

Suomessa on kafkamainen kokemus yrittää päästä vankilaan ;-)
Mutta kyllähän tuollainen ilmassa roikkuva vankeus lievästi sanoen haittaa opiskelua, työtä, matkustusmahdollisuuksia...

Timo Jäntti

Sitten kun "pääset" suorittamaan tuomiotasi, niin älä vaan erehdy lomille vaikka tyrkyttäisivät, et varmastikaan pääse lomilta takaisin linnaan.

Enni Kulovaara

Aijjai. Rehellinen rikollinen yrittää päästä vankilaan, mutta ei tunnu onnistuvan. Kerrohan jossain vaiheessa miten kävi.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Sananvapaus ja ihmisoikeuksia luokkava tuomio. Tuomari, tai oikeammin kansanedustjat jotka sallivat tämän pitäisi tuomita. On täysin käsittämätöntä että ihmisiä jotka ovat valmiita menemään vankilaan ennemmin kuin armijaan, uhataan armeijalla. Mitä armeija heillä tekisi? Miinanraivaajaksi ei tarvitse kauhean pitkää koulutusta, ameija tarvitse terveitä, motivoituneita ihmisiä.

En minäkään ole armeijaa käynyt, yritin kyllä mutta sinun vankilaan pääseminen vaikutti vielä helpolta siihen verrattuna mitä minun odotettiin tekevän saadakseni luvan asepalvelukseen, kapiainen tiskin takana otti tuskaisen ilmeen ja sanoi "sinuna minä kyllä unohtaisin koko jutun, jos et aivan välttämättä halua, on meinaan aika pitkä ja hankala prosessi"

Tuomas Hako

Juuri tulikin telkusta eilen, että totaalit eivät enää joudu linnaan. Heille tulee jokin pantahomma tai muu muodollinen rangaistus.

Mutta sen sijaan ehdolliset tuomiot aiotaan lakkautta ja kaikki ehdolliset joutuvat istumaan ainakin osan tuomiosta. Siis jotkut halutaan todella linnaan. Ja tällaista ajetaan juuri, kun aiotaan tehdä lukemattomista suomalaisista ajatusrikollisia väärien mielipiteiden vuoksi...

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Jep, marraskuun alun jälkeen tuomitut totaalikieltäytyjät eivät enää joudu linnaan, mikäli tuomio on puoli vuotta tai alle. Sivarista suoraan (paikalla käymättä) kieltäytyvät saattavat joutua linnaan, koska heidän tuomionsa pituus on 181 vuorokautta.

Toimituksen poiminnat