*

Verbaalia maanpuolustusta Ajatukset ja aatteet, joilla isänmaatamme ajetaan huonoon suuntaan tai estetään kulkemasta oikeaan, ovat suurin tällä hetkellä Suomea uhkaava tekijä, ja ne tulee selättää järkiperäisellä keskustelulla.

Kopiointi ei ole varkaus

  • Yksinkertainen opas kopioinnin erottamiseksi varkaudesta.
    Yksinkertainen opas kopioinnin erottamiseksi varkaudesta.

STT:n eilen julkaiseman uutisen mukaan Suomessa varastettiin viime vuonna 146 miljoonan edestä ohjelmistoja. Uutinen perustuu Business Software Alliancen (BSA) tutkimukseen.

Uutisessa rinnastetaan varkaus ja kopiointi. Varkaudessa alkuperäisen tuotteen omistaja menettää jotain, kun taas kopioinnissa alkuperäinen tuote kahdennetaan, eikä osoitettavaa haittaa synny. Myös suomalainen lainsäädäntö tekee selvän eron tekijänoikeusrikkomuksen ja varkauden välille.

Vaikka ohjelmistojen nettilatailu on verrattain yleistä, lienevät varsinaiset ohjelmistovarkaudet melko harvinaisia. En ainakaan osaa kuvitella ketään tunkemassa uusinta Microsoft Officea takin alle Anttilan hyllyjen välissä, kun saman ohjelmiston voi saada vahinkoa aiheuttamatta ja pienemmällä vaivalla internetistä.

BSA:n ilmoittama rahasumma perustuu arvioon kaikkiin suomalaisiin tietokoneisiin asennettujen ohjelmistojen kaupallisesta arvosta. Tämä tarkoittaa sitä, että BSA on laskenut jokaisen ladatun ohjelmiston olevan arvonsa verran pois myynnistä, vaikka todellisuudessa läheskään jokaista ladattua ohjelmistoa ei oltaisi ostettu, jos ne eivät olisi olleet saatavilla kopioina.

Vaikka ohjelmistojen kopioiminen aiheuttaisikin ohjelmistoteollisuudelle tulonmenetyksiä, on BSA:n ilmoittamaa 146 miljoonaa euroa roimasti ylimitoitettu. BSA:n lehdistötiedotteesta toimitettu uutinen on virheellinen.

Sinänsä koko tappelu siitä, onko piratismi varkautta vai ei, on todella typerä ja kopioinnin varakudeksi rinnastaminen on pelkkää keskustelun pois raiteilta viemistä. Kopioinnin varkaudeksi leimaavat pyrkivät seuraavanlaiseen päättelyketjuun: "Koska varkaus on aina väärin ja kopiointi on varkautta, kopiointikin on väärin." Ikävä kyllä kumpikaan premissi ei pidä paikkaansa.

Se, onko piratismi varkautta vai ei, on tietenkin vain määrittelykysymys. Nykyisen varkauden määritelmän mukaan se ei ole (katso kuva). Varkauskaan ei ole absoluuttisesti väärin. "Koska varkaus on yleensä väärin ja kopiointi ei ole varkautta, kopiointikin on väärin." Päätelmä vaikuttaa järjenvastaiselta, kun premissit on korjattu.

Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että pelkkien varkausleimojen heittelemisen sijaan piratismia vastustavat henkilöt alkaisivat oikeasti esittämään perusteita kopiointia vastaan. Ylinopeutta vastaan ei voi argumentoida kertomalla, että humalassa auton ajaminen johtaa kolareihin. Ylinopeutta vastaan on esitettävä täysin omat argumenttinsa.

Jos oikeasti haluatte koittaa vakuuttaa ihmiset tiedostonjaon vahingollisuudesta, koittakaa olla aliarvioimatta heidän älykkyyttään lähtemällä keskustelemaan pelkällä vastapuolen leimaamisella todellisen perustelemisen sijaan.

PS. Kiitos kaikille vaaleissa minulle luottamuksensa osoittaneille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

. .

Suonet minulle hieman lisävalaistusta tähän asiaan.

Olen työskennellyt aidosti ilmaisten ja toisaalta myös kaupallistenkin ohjelmistojen parissa viitisentoista vuotta, mutta se on ollut liian vähän aikaa jotta ymmärtäisin tätä "kopioinnin" autuaaksitekevää filosofiaa.

Aloitan helpolla mutta minulle avoimella kysymyksellä: kaaviokuvassa on esitetty "Piracy makes a copy" - alaotsikolla kopiointitapahtuma. Onko tämä kopiointi ohjelmiston (tai vastaavan, kuten elokuvan) omistajan luvalla tapahtuva?

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Oli lupaa tai ei, ei se siitä silti varkautta tee. Kysymys siitä, tarvitsisiko luvan kopioimiseen, on sitten aivan toinen kysymys. Mielestäni ei. Kopiointia ei voi kieltää vian sillä perusteella, että alkuperäinen tekijä ei tykkää siitä, että hänen tuotostaan kopioidaan.

. .

Otathan huomioon, että alkuperäinen tekijä saattaa olla - ja yleensä onkin - toimeentuloltaan riippuvainen mainitun tuotteensa myynnistä. Ja ylipäätään, alkuperäisellä tekijällä on sanansa sanottavana siitä miten tuotostaan käytetään, kuka käyttää ja miten käyttää, ja ennen muuta onko käyttö ilmaista vai maksullista. Tykkää siitä tai ei.

Se, että jokin asia on vain bitteinä, ei tuosta vain oikeuta rohmuamaan sitä itselleen. Jos esimerkiksi ohjelmiston on tarkoitus tulla myydyksi ja tuottaa liikevoittoa tekijälleen, on se asia johon kukaan ei edes kysy piraattien mielipidettä. Se kun ei ylipäätään ole piraattien omavaltaisesti päätettävissä oleva seikka.

Aliarvioimalla ihmisten oikeustajua, tullaan helposti tilanteeseen jossa oman intressin ajaminen kääntyy itseään vastaan. Huomaa, että en suoralta kädeltä tyrmää sitä (kaikkea) mitä piraattipuolue tai ehkä sinä edustat: keskustelulle on toki paikkansa. Mutta en ole aivan vakuuttunut siitä, että ryhmänä ja ideologiana todella ottaisitte kaikkia asianhaaroja tässä kopiointikysymyksessä huomioon.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Tekijällä on täysi määräysvalta tuotteestaan ennen kuin hän myy sen. Ei tuolinkaan tehnyt puuseppä saa pättää miten tuolia käytetään sen jälkeen kun hän on sen myynyt.

Verkkojakelun vaikutuksista myyntiin on tehty monia tutkimuksia, mutta mitään kiistatonta osoitusta siitä, että kopiointi vähentäisi myyntiä, ei ole. Toisaalta vaikka vertaisverkkotoiminta aiheuttaisikin tulonmenetyksiä, ei vertaisverkkojakelua vastaan tule taistella lainsäädännöllä vaan uusilla bisnesmalleilla.

Tekniikka kehittyy ja markkinoiden pitäisi sopeutua siihen, ei pysyä kiinni vanhassa. Aikoinaan ajateltiin gramofonin tuhoavan esiintyvän musiikin tulot, ja ne haluttiin kieltää joissain piireissä. Sopeutumalla muutokseen saavutetaan kuitenkin parhaat lopputulokset.

Siinä olet oikeassa, että piraateilla - kuten kaikilla muillakin - on varmasti monta sokeaa pistettä, mutta avoimella keskustelulla ja kritiikillä niitäkin saadaan toivottavasti paikattua.

Taha Islam

Vastaako tuolin käyttäminen ohjelmistokopion käyttöä? Voiko tuolilla istua n-määrä ihmisiä?

Jari Vuorinen

Saakos ikäänkuin näin kopioida jotain juttua eli,

Vääpeli Körmy ja Vetenalaiset vehkeet on juuri saanut jatko-osan ensi-iltansa : Urppa Jutta ja EU:n alaiset vehkeilyt.

. .

13.5.2011 00:08 Tuomas Ruuhijärvi:

En tiedä miksi en voi jatkaa kommentointia edellä mainittuun vastaukseesi, mutta ehkäpä tähän "jonon jatkoksi" kuitenkin.

Nähdäkseni myönnät tulonmenetystä tapahtuneen, vaikka voidaankin tarkastella onko BSA:n metodi arvonmäärittelyssä virheetön. Kopiointi on siis näin vähentänyt myyntiä, ainakin jossain määrin.

Toisaalta vedotaan kopioinnin kannalta siihen, että se kun on aineetonta - eräässä mielessä - ; toisaalta käytetään puusepän tuolia argumenttina. Tässä en nyt pysy aivan logiikan perässä.

Myös viite gramofoniin on horjuva. Se on kuin tietokone, jolla käytät ohjelmistoasi - tai kuuntelet äänilevyä, jonka olet ostanut.

Lisäksi ostamalla tuotteen sitoudut myös EULA:n kaltaisiin käyttöehtoihin, jotka ovat osa tuotteen käyttöä. Niissä sanotaan yleensä, että jos niitä ehtoja ei hyväksy, niin askelta toisen eteen ja kauppaan takaisin, lopettaen tuotteen käytön. Ei se sen kummempaa ole.

Piraatithan ovat täysin vapaita omassa ohjelmisto-, elokuva- ja muussa tuotannossaan toteuttamaan arvojaan.

Janne Kejo tuossa siteerasikin lainkohtia, niin että tuskin saatan tuoda enää mainittavaa lisäarvoa tähän keskusteluun. Seuraan kyllä kiinnostuneena.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

En tiedä vähentääkö se myyntiä vaiko ei. Myynnin vähentäminen ei kuitenkaan ole peruste kieltää sitä. Negatiivinen elokuva-arvostelu vähentää elokuvan lippumyyntejä. Kirjan loppuratkaisun paljastaminen saattaa vähentää kirjan myyntiä. Vapaiden ohjelmistojen luominen vähentää niiden kaupallisten versioiden myyntiä. Se ei kuitenkaan tee teoista itsessään vääriä.

Fyysisten ja aineettomien asioiden vertaileminen on kyllä vaikeaa. Silti koen tuolivertauksen olevan ihan kelvollinen. Ennen tuolin luovuttamista puusepällä on mahdollisuudet sanella ehdot. Sen jälkeen ei.

Tekijänoikeuksin suojatun materiaalin tuottajat voisivat bisnesmallejaan muuttamalla luoda tilanteen, jossa mahdollisimma nsuuri leviäminen olisi julkaisun jälkeen vain hyvä asia heille. Käsittelin aihetta enemmän eräässä aiemmassa kirjoituksessani (linkki).

Gramofonia paremmaksi vertaukseksi kävisi tosiaan ehkä radio. Radionhan uskottiin tappavan levyteollisuuden, kun sillä pystyi kuuntelemaan ilmaiseksi musiikkia. Kuitenkin loppupeleissä löydettiin yhteinen sävel eikä teknologian tarvinnut jäädä keinotekoisen rajoituksen vuoksi junnaamaan paikalleen. Tiedostonjakoa vastaan voisi parhaiten kilpailla luoda sille kaupallisia vaihtoehtoja - sekä ilmaisia että maksullisia. Piratismi tulee täyttämään sitä kysyntää, johon kauaplliset toimijat eivät osaa vastata.

Eulat eivät ole päteviä sopimuksia Suomessa.

Taha Islam

"Gramofonia paremmaksi vertaukseksi kävisi tosiaan ehkä radio. Radionhan uskottiin tappavan levyteollisuuden, kun sillä pystyi kuuntelemaan ilmaiseksi musiikkia."

Radiosta et voi kuunnella, mitä itse tahdot, mutta kuinka laiton kopio eroaa laillisesta kopiosta?

Taha Islam

Käyttäjän kannalta eroa ei ole. Tuolia ei voi kopioida, se täytyy aina valmistaa. Onko sokea pisteesi se, että et näe ero aineellisen ja aineettoman omaisuuden välillä?

Omaan käyttöönhän saa jo kopioida ja valmistaa vaikka kännykän, joten voisit vedota siihen. Vai etkö näe eroa?

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Kyllä sen tuolinkin kopioida saa. Pointtinani tuolivertauksessa oli se, että tuolin myytyään tuolin myyjä ei voi päättää mihin tuolia käytetään. Samaten ohjelmiston myyjä ei voi päättää mihin ohjelmistoa käytetään. Sokeita pisteitä minulla on varmasti monia, mutta tämä ei ole yksi niistä. Ajattelimme keskenämme asiaa ehkä vain vähän eri kanteilta.

Taha Islam

"Kyllä sen tuolinkin kopioida saa. Pointtinani tuolivertauksessa oli se, että tuolin myytyään tuolin myyjä ei voi päättää mihin tuolia käytetään. Samaten ohjelmiston myyjä ei voi päättää mihin ohjelmistoa käytetään."

Aineettoman hyödykkeen ja aineellisen hyödykkeen käyttö eroaa toisistaan. Tuolin myyjän ei tarvitse kieltää tuolinsa kopiointia, koska kopiointi ei ole automaattisesti taloudellisesti kannattavaa. Myös ohjelmistokauppias sallii sinun käyttää ohjelmistoa miten haluat, mutta jos kopioit ja myyt sen, ohjelmiston kehittäjä menettää myyntimahdollisuuden.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

En minä kaupallista piratismia kannata.

Pekka Raukko

Tekijänoikeusrikoksen lisäksi monella muulla rikostyypillä on yksityiskohdissa eroja varkauteen. Esimerkiksi petos ei ole varkaus.

Implisiittisesti yrität kai ajaa sellaista ajatusta, että kaikki ne rikokset, jotka eivät täsmällisesti täytä varkauden tunnusmerkistöä, tulisi sallia.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Höh, olipas huono rölli. Olin jo oikein innoissani, kun sain sähköpostiini ilmoituksen, että olet käynyt trollaamassa blogissani. Yleensä sinulta tulee paljon parempia röllejä. Taidat olla vähän ruosteessa.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Pyöräily ilman pyöräilykypärää ei myöskään ole varkaus.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Eipä mene minun tajuntaani. Jos minulla on kopioitu ohjelma, niin en
minä siihen laillista rahalla osta. Eli minä olen varastanut siltä
joka on aikaa ja rahaa ohjelman tekemiseen käyttänyt. Piste

Vähän samaa kuin aikanaan oli taivaskanavien piraattikorttien käyttö
Käyttäjä sanoi, että siellähän se ohjelma on vapaasti tarjolla. Sanoin
jollekin, että kun minä maaseudulla pakettiautolla kuljen ja tien varrella
on halkopino, niin vapaasti siinä on puita saatavissa. Mutta aivan varmasti sama henkilö, joka aikanaan piraattikortilla ohjelmia katseli,
olisi minua halkopinon omistajana varkaaksi syyttänyt.

Luulenpa, että nämä piraattipuoluelaiset ovat kopioinnin kannattajia
niin kauan kuin oma kukkaro ei kopioinnista kärsi.
Kun em henkilö olisi ohjelmia tuottamassa, niin aivan varmasti ohjelmien
kopioinnista pitäisi isoa mekkalaa.

Miten se kommunismin määritelmä olikaan. Se mikä on sinun, kuuluu myös
minulle, mutta se mikä minulla on, ei sitten pätkääkään kuulu sinulle!

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Piraattipuolueen jäsenistä merkittävä osa työskentelee ohjelmistoalalla ja täten työssään hyödyntävät tekijänoikeuksia.

Halkopinon viemällä alkuperäinen katoaa. Ohjelmiston kopioimalla alkuperäinen ei katoa. Osa ladatuista ohjelmistoista oltaisiin ehkä ostettu - ehkä ei -, jos niitä ei olisi ollut saatavilla muutoin, mutta se ei itsenään riitä perustelemaan tiedostonjaon kieltoa.

Data on potentiaalisesti rajaton resurssi, joten sille on turha luoda rajoitteita. Tekijänoikeus on olemassa yhteiskunnan etua varten, ei tekijänoikeuksien haltioita varten. Yhteiskunta saa suurempaa kokonaishyötyä vapauttamalla ei-kaupallisen tiedostonjaon.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Yhteiskunta koostuu yksilöistä, joiden kenenkään oikeudet eivät ole olemassa, jos jonkun oikeuksia aletaan poistamaan "kokonaishyödyn" nimissä.

Jos jokin yhteinen hyöty on olemassa, se pohjautuu ymmärtämykseen, että ihmisen on ansaittava hyvinvointinsa työllä ja vaihtokaupalla, ei kuulumalla johonkin eliittiin, joka "ansaitsee" elantonsa syntyperän perusteella. Aristokratian sosialistinen muoto on vain se, että yksilö ansaitsee oikeutena elintason, vain mikäli ei kykene sitä itse tuottamaan ja kääntäen: jos kykenet tuottamaan jotain, se ei kuulu sinulle.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Tekijänoikeuksista hyötyvät voivat vaihtaa bisnesstrategioitaan siten, että voivat jatkossakin saada leivän nykyisellä työllään. Se, mitä piratismilla joku menettää, teettää suuremman hyödyn muualla. Jos henkilö A ottaa henkilöltä B yhden euron, hyöty ei kasva. Sen sijaan, jos sata henkilöä lataa vertaisverkosta ohjelman X, ja jos lataaminen ei olisi ollut mahdollista, heistä kaksi olisi ostanut kyseisen ohjelman. Yhteiskunnan kokonaishyöty viisikemmenkertaistui.

Huomaa kuitenkin, että on erittäin kyseenalaista vähentääkö vertaisverkkojakelu edes myyntejä. Joidenkin tutkimusten mukaan vertaisverkkojakelu jopa lisää myyntejä.

Ei-kaupallinen kopiointi ei tee luovista aloista taloudellisesti kannattamattomia, vaikka muutamalla prosentilla niiden tuottoja laskisivatkin. Tuon eron voivat tuottajat itse kuroa umpeen muuttamalla bisnesmallejaan ja suhtautumalla asiakkaisiin asiakkaina eikä potentiaalisina rikollisina.

Shemu P

Päätöksen yritysten ansaintamallista, toimintatavoista, jakelusta, myynnistä ja oman omaisuuden käyttämistä tekevät yritykset. Eivät piraatit.

Jos liiketoiminnan tekeminen on helppoa jakamalla omaa tuotettaan ilmaiseksi, kaikkihan sitä jo tekisivät. Ja jos mielestäsi yritykset toimivat nyt tyhmästi kun eivät jaa tuotteitaan ilmaiseksi, perusta konsulttitoimisto ja anna näille mielestäsi tyhmille yrittäjille neuvoja. Jos neuvosi ovat hyviä, joku niistä varmasti maksaakin.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

"Päätöksen yritysten ansaintamallista, toimintatavoista, jakelusta, myynnistä ja oman omaisuuden käyttämistä tekevät yritykset. Eivät piraatit." Tekisivätkin, mutta ei ne mitään bisnesmalleja päätä. Ne muuttaa lakeja.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Lainaamasi kuvan tekstit voisivat kuulua myös näin:
Porsas ei ole eläin. Porsas on porsas.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Et varmaan päässyt siihen saakka, jossa kirjoitin, että leimojen heittäminen ei ole avain rakentavaan keskusteluun.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Voisit yhtä hyvin sanoa, että rakentavaa keskustelua on vain sellaiset argumentit, jotka tukevat mielipidettäsi.

Tunnustan: rakentamisen sijaan yritän purkaa mielipiteesi.

Aivan samoin, kuin eliökunta jakaantuu kolmeen (tai neljään) domeeniin ja viiteentoista alitasoon, (esim. selkärankainen, nisäkäs, sorkkaeläin, porsas), myös muutkin käsitteet muodostavat hierarkkian.

Käsitteet eivät ole ikuisesti kiinnitettyjä, vaan avoimia: "It is crucially important to grasp the fact that a concept is an “open-end” classification which includes the yet-to-be-discovered characteristics of a given group of existents. All of man’s knowledge rests on that fact."

Esimerkkinä juurikin tekijänoikeusrike/rikos tai *identiteettivarkaus*. Sellaisia käsitteitä ei voinut olla olemassa ennen tarvittavaa teknologiaa, massatuotantoa, kommunikointijärjestelmiä ja yhteiskuntarakenteita. Nämä molemmat käsitteet laajentavat varkauden sisältöä -- aivan samoin, kuin uuden domeenin löytäminen laajentaa eliökunnan käsitteen sisältöä.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Varkauden nykymääritelmään ei kuitenkaan mahdu kopioiminen. Identiteettivarkaus on terminä hieman harhaanjohtava. Varkauden määritelmää toki voidaan muokata siten, että siihen mahtuu kopiointi, mutta sekään ei tee varkaudesta vielä paheksuttavaa. On useita tilanteita jo nykyään, joissa varkaus on moraalisesti täysin perusteltua. Esimerkkinä verotus. Joissain tilanteissa varastaminen on ainut moraalisesti perusteltavissa oleva ratkaisu, esimerkiksi jos jonkun henki riippuu lääkkeen varastamisesta. Pelkkä varkausleiman antaminen kopioinnille ei sekään riitä, ja tämän takia koko inttäminen on aivan typerää. Nykymääritelmällä kopiointi ei ole varkaus, koska alkuperäiskappaletta ei viedä. Edes murha ei ole aina väärin (eutanasia, avustettu itsemurha, itsemurha jne).

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Totta kai murha on aina väärin. Se on sitä kategorisesti.

Murhan eräs yläkäsite on tappaminen. Murha on oikeudeton (ihmisen) tappaminen.

Oikeudellisia tappamisia ovat mm. itsepuolustus (mukaanlukien sodat), itsemurha, eutanasia ja abortti.

Kyllä: olet täysin oikeassa. Varkauskategoriaan menee myös verotus. On todella surullista, että lähes koko ihmiskunta on aivopesty tunnustamaan verotuksen välttämättömyys.

Välttämättömyys varastaa lääke? Valitan, mutta sellaista ei ole. Edelleenkään tarve ei ole oikeutus. Jonain yksittäisenä hetkenä voidaan joutua pohtimaan moraalikysymyksiä pelastusveneskenaariossa, mutta tässäkin tapauksessa jätät tahallaan ymmärtämättä laajemman kontekstin: vain oikeuksien vallitessa meillä ylipäätänsä on lääkkeitä. Vain tekijänoikeuksien vallitessa meillä ylipäätänsä on (massa)viihdettä, tai ohjelmistoja *massoittain*. Se on elintason vaatimus. Me elämme loisteliaammin kuin keskiaikaiset kuninkaat, koska kaipaamillamme hyödykkeillä voidaan tehdä normaali-ihmisen kaiken käsityskyvyn ylittäviä määriä fyffeä.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Anteeksi, myönnän virheeni tuon murhan suhteen. Muistelin murhan olevan ainoastaan harkittu tappo, mutta siihen liittyi tosiaan myös ei-kelvollinen motiivi. Puhutaan sitten vaikkapa hengen viemisestä.

Se, ettei tilannetta nyky-yhteiskunnassa synny, ei tarkoita, etteikö sellaista voisi olla. Kuvitellaan tilanne, jossa vaimosi/lapsesi/veljesi on kuolemaisillaan ja kuolee vuorokauden sisään harvinaiseen tautiin x. Kaupunkisi apteekkari on juuri kehittänyt lääkkeen tautiin x, mutta hän ei suostu myymään sitä alle miljoonan euron korvausta vastaan. Et ole ainoastaan oikeutettu vaan myös velvoitettu varastamaan tuota lääkettä pelastaaksesi vaimosi/lapsesi/veljesi.

Patentit eivät mitenkään ole edellytys lääkkeiden kehittämiselle. Itse asiassa ilman lääkepatentteja lääkkeet saataisiin kehitettyä huomattavasti tehokkaammin. http://www.piraattipuolue.fi/politiikka/patentit/l...

Massaviihde ei tarvitse selviytyäkseen lainkaan minkään näköisiä tekijänoikeuksia. http://ruuhijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64738-m... Itse kannatan tästä huolimatta lyhyttä kaupallista tekijänoikeutta, koska koen, että lyhyt tekijänoikeus tuottaa suurempaa hyötyä yhteiskunnalle kuin tekijänoikeuksien poistaminen kokonaan. Tosin jos pitäisi valita nykytilanteen ja tekijänoikeudettoman tilanteen väliltä, valitsisin tekijänoikeudettoman.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Totta on, että kopioimalla ohjelmisto ei katoa. Sensijaan käytännössä
aina kopioimalla häviää mahdollinen ohjelmiston ostaja.

Kauppaa tehneenä tiedän, että tuotteen hinnassa on hävikki huomioitu.
Luulen, että sama pätee ohjelmistonkin hinnoitteluun. Ilmaisia aterioita,
ilmaisia ohjelmiakaan ei ole. Aina joku maksaa ja tässä tapauksessa maksaja on se rehellinen ihminen.
Mikä minusta on väärin, ei rehellisyydestä pitäisi rangaista?

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Eipä rehellisyydellä tässä maailmassa paljoa ikävä kyllä ansaitse. Itse ostaessani lempibändini CD-levyä en kuitenkaan ajattele maksavani vapaamatkustajien hintaa, vaan yksinkertaisesti minulle tulee hyvä mieli tukiessani minulle rakasta bändiä.

Maksullisia ohjelmistoja en nykyään itse käytäkään, kun Ubuntun päällä pyörii ilmaisia avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Vapaamatkustajien määrää saisi vähennettyä laskemalla hintaa. Ihmiset kyllä haluavat käyttää rahaa kulttuuriin, mutta pyydetty hinta on niin korkea, ettei ihminen saa hinnalla tarvettaan vastaavaa määrää kulttuuria. Mainosrahoitteinen tarjoilu vaan on vielä lapsen kengissään.

Ohjelmistoja voidaan jakaa ilmaiseksi ja myydä tukipalveluita. Ohjelmistot voidaan julkaista vasta sen jälkeen, kun tarpeeksi moni asiakas on lupautunut maksanut ohjelmistosta, jolloin yritys saa menonsa katettua. Piratismia vastaan ei juridisin keinoin taistella, vaan avain on nimenomaan bisnesstrategoiden vaihtamisessa.

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

Kopiointi ei aiemmin ollut yhtä helppoa kuin nyt. Tuolin kopioiminen omaan käyttöön on tosiaankin yleensä sen verran työlästä ja ammattitaitoa vaativaa, että sitä ei tehdä.

Tietokoneohjelmien kopioinnin helppous on tehnyt sen, että se kyseenalaistaa nykyisen ansaintalogiikan. Jos ohjelmia nykyisellä tavalla myytäessä ei saa riittävää katetta, on ansaintalogiikka väärä.

Täällä missä asun, myydään vihanneksia ja kukkia peltojen laidoilta siten, että vartiomattomaan lippaaseen pitää laittaa hinnaston mukainen määrä frangeja kerättyjen tuotteiden mukaan. Kätevää, ei tarvita myyjää, asiakkaat keräävät itse salaattinsa pelloilta eli kulut ovat pienet. Pienessä mittakaavassa tämä toimii, mutta miksiköhän eivät viljelijät maksimoi voittojansa ja myy koko satoansa ja kaikkia arvokkaita hedelmiänsä näin kätevästi?

Kuka tahansa voi kuitenkin maksamatta ottaa haluamansa, koska kiinnijääminen on teoreettinen mahdollisuus. Jotkut eivät näin tuotteitansa myy, koska ovat kyllästyneet varastamiseen. Toiset ovat laskeneet, että se tuottaa sopivan lisän normaalituloihin, vaikka kaikkea ei makseta.

Mahdollista olisi, että viljelijä kuvaisi kiikarikameralla maksamatta jättäneet, tai jos olisi oikein tarkkana, myös liian vähän maksaneet. Kaikki havaitut epärehellisyydet voisi sitten ilmoitella kantonin poliisille. Vaikuttaako järkevältä? Kuinka monta poliisia tarvittaisiin ottamaan rikolliset kiinni? Ilmaiseksi ottaminen on väärin, mutta onko asaintalogiikassa jotakin vikaa, jos on noin helppoa? Tosielämässä poliisi tuskin edes ryhtyisi tutkimaan asiaa sen paremmin kuin rautatieasemalle lukitsematta jätetyn pyörän katoamista. Verorahoille on tärkeämpääkin käyttöä tai rahaa pitää saada lisää.

Kopiointi ja ohjelmien jakaminen verkossa on niin yleisesti harrastettua puuhaa, että tarvittaisiin valtavat poliisiarmeijat tähtitieteellisellä budjetilla turvaamaan ettei vuotuisesti Suomessa "varastettaisi" enää 146 miljoonan edestä ohjelmia. Veronmaksajien pitäisi siis maksaa poliisille ja oikeuslaitokselle siitä, että se jahtaa heitä itseään. Vaikuttaako tämä järkevältä vai onko sittenkin vika asaintalogiikassa?

. .

Ansaintalogiikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että omavaltaisesti päättää ottaa haltuunsa jotakin toiselta ilman, että siitä korvaisi. Ei sitten yhtään mitään.

Tuohan nyt on kuin väite siitä, että jos jokin henkilöauto on helppo nyysiä, niin sillä nojalla sen voi nyysiä ilman että sitä kutsuttaisiin nyysimiseksi.

Ihmettelen, mihin omatunto on katoamassa ihmisiltä.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Katsoin viime viikolla ystäväni luona hänen ostamansa DVD-levyn. En maksanut sen katsomisesta elokuvan tekijälle. Olenko moraaliton ihmisriekale?

. .

Sitä elokuvaa ei ole rajattu vain yhden ihmisen katsottavaksi. Ohjelmistolisensseissä, kuten hyvin tiedät, usein on määritelty tämä asia.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Kulkeeko moraalin raja ohjelmistolisenssissä? DVD:itäkään ei saisi näyttää koululuokissa, jos katsotaan sopimustekstejä. Onko DVD-elokuvan näyttäminen koululuokassa mielestäsi väärin?

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

"Ansaintalogiikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että omavaltaisesti päättää ottaa haltuunsa jotakin toiselta ilman, että siitä korvaisi. Ei sitten yhtään mitään."

Totta kai on. Sitähän argumentissani juuri esitin. Jos henkilöautojen "nyysiminen" kaupasta olisi yhtä helppoa ja ottajalle riskitöntä kuin vihannesten ottaminen maksutta pellonlaidalta, niin kyllä se kyseenalaistaisi koko autokaupan ansaintalogiikan mielekkyyden.

Argumenttini ei yrittänyt kiistää tekijänoikeuksia sellaisena kuin ne nyt nähdään, ainoastaan osoittaa ansaintalogiikan heikkous ja valvonnan mielettömyys. Näistä yhdessä muodostuu ad absurdum -argumentti nykyistä voimassa olevaa tekijänoikeuden soveltamista vastaan joissakin tapauksissa. (Näin se eroaa oleellisesti Ruuhijärven esittämistä perusteista.)

"Ihmettelen, mihin omatunto on katoamassa ihmisiltä."

Joidenkin elokuvien alussa oli jokin aika sitten varoitus kuinka piratismi on varkautta. Voisi kuvitella, että valistuksella vaikutettaisiin ihmisten omatuntoon siten, että lopulta ihmiset huomaavat tehneensä väärin, eivätkä enää jaa tai lataa ohjelmia laittomasti. Minä en usko että niin tulee tapahtumaan - uskotko sinä?

. .

Rikos siis saa oikeutuksensa sen nojalla, miten helppoa ja riskitöntä sen tekeminen on. -Ansaintalogiikka ei edelleenkään liity laisinkaan siihen, miten paljon omaisuutta tai oikeuksia joudutaan omavaltaisuudelta turvaamaan.

Se, että valvonta näissä tapauksissa on kallista, hankalaa ja kenties tehotontakin, ei muuta sitä tosiasiaa että jokin taho on omavaltaisesti ottanut käyttöönsä hyödykkeen. Kuten piraatti ohjelmiston, josta ei ole maksanut ohjelmiston tuottaneelle taholle mitään.

Minun sanavarastossani ja oikeustajussani kyse on varkaudesta. Ehkä tavoitteenanne onkin 'newspeak'?

Ihmisten omatunto, siinä määrin missä se voidaan yleisin käsittein ymmärtää, on ilmiö johon vaikuttavat niin monet seikat - elämänkokemus eräänä niistä - että arvelen varoitustekstien merkityksen olevan vähäinen.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Mä olen pari kertaa ladannut vertaisverkosta omistamani leffan, kun ärsyttää ne elokuvien alussa olevat mainokset ja tiedotteet. Firmat kusevat maksavia asiakkaitaan silmään, vaikka niille pitäisi tarjota parasta priimaa. Ei ihmekään, että sakki warettaa, jos bittorentista saa parempilaatuista tavaraa kuin kaupasta, vaikka asian pitäisi nimenomaan olla päinvastoin.

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

"Rikos siis saa oikeutuksensa sen nojalla, miten helppoa ja riskitöntä sen tekeminen on."

Et lukenut huolella sanomisiani. Minun argumenttini ei koske varastamisen tai jäljentämisen moraalista tai laillista oikeutusta, vaan on suunnattu toisaalle. On kokonaan toinen asia argumentoida, että kopionti on oikeutettua, kuten Ruuhijärvi tekee, tai että rikos on oikeutettu riskittömyyteen tai helppouteen perustuen, kuten oletit minun sanovan. Minun pointtini kuitenkin on ad absurdum argumentti, että nykyisellä asaintalogiikalla tullaan tilanteeseen, jossa pyrkimys soveltaa joitakin lakeja kuten nyt tehdään on mieletön.

"Ansaintalogiikka ei edelleenkään liity laisinkaan siihen, miten paljon omaisuutta tai oikeuksia joudutaan omavaltaisuudelta turvaamaan."

Totta kai liittyy. Se on ansaintalogiikan kannalta aivan keskeinen seikka. Jos näin ei olisi, voitaisiin pikavippipurkkeja laittaa kadunkulmiin ravintoloiden lähistöille. Aina kun vippaat pitää laittaa ylös mistä purkista otti rahan ja sitoutua siihen, että muutaman viikon kuluessa samaan purkkiin pitää palauttaa alkuperäinen summa 2000% korolla. On tietenkin väärin lainata ja olla sitten maksamatta.

Jos väärinkäytökset ovat liian helppoja ja jos liian moni siihen syyllistyy, ei apua ole saatavissa, vaikka tunnustettaisiin teko aidosti vääräksi. Silloin ansaintalogiikassa on vikaa.

Shemu P

Bittimuodossa oleva omaisuus on myös omaisuutta. Tässä yksinkertaisessa tosiasiassa piraattien pasmat menevät sekaisin.

"Kopiointia ei voi kieltää vian sillä perusteella, että alkuperäinen tekijä ei tykkää siitä, että hänen tuotostaan kopioidaan."

Ei kyse ole tykkäämisestä. Vaan monille elannosta. Vastaavasti voi kysyä toisinpäin: miksi piraateilla on oikeus ottaa toisen omaisuutta luvatta käyttöönsä siksi, että he tykkäävät siitä? Miksi he eivät voi tehdä sitä luvan kanssa, joko maksutta tai maksaen?

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Bitit ovat toki omaisuutta. Omistan kovalevylläni olevat bitit. Saan siis kopioida ja jakaa niitä.

Tiedostonjaossa ei ole kysymys kenenkään elannosta. Tiedostonjako saattaa vaikuttaa jossain määrin joidenkin tuloihin. Tai sitten se ei vaikuta. http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/...

Piraatit saavat warettaa siksi, että siitä ei ole osoitettavissa olevaa haittaa. Miksi sinä saat katsoa jotain taloa maksamatta siitä rahaa arkkitehdille?

Peter Hallberg

"Miksi sinä saat katsoa jotain taloa maksamatta siitä rahaa arkkitehdille?"

Koska katselu ei sisälly siihen, mistä arkkitehti voi (mahdollisen) tekijänoikeutensa nojalla määrätä. Kukaan ei osta taloa katseltavaksi. Myös sinä saat haistella tekijänoikeuksen alaisia ohjelmistoja rajoituksetta ;-)

Immateriaalioikeuksien kanssa paljon työskentelevänä juristina en voi olla ärsyyntymättä siitä, miten käsitteiden sekaantuminen johtaa tällaiset keskustelut säännönmukaisesti hakoteille. Sekaannusta aiheuttaa jo se, että tietyt sanat tarkoittavat kansan suussa eri asiaa kuin oikeudessa. Otetaan esimerkiksi sana ”varkaus”. Kukaan juristi ei väitä, että laiton kopionti olisi varkaus. Puhutaan tekijänoikeusrikoksesta tai tekijänoikeusrikkomuksesta.

Tekijänoikeus on kiistämättä sekava oikeudenala. Tärkeintä on hahmottaa, mikä on teos juridisessa merkityksessä. Se on jotakin aivan muuta kuin teoskappale. Esim. seinälläni roikkuva taulu on tekijänoikeuslain näkökulmasta tarkasteltuna teoskappale, ei teos. Myös netistä ladattu elokuva on teoskappale, ei teos.

On totta, että tuolin tehnyt puuseppä ei saa pättää, miten tuolia käytetään sen jälkeen, kun hän on sen myynyt. Tilanne on sama ostaessani MS-Word-ohjelmiston CD:llä. Puusepän lailla myöskään Microsoft ei saa enää sen jälkeen kun olen CD:n ostanut päättää, miten teoskappalettani käytän. Voin laittaa sen tietokoneeseen tai levittää sillä marmeladia leivälleni. Oleellista on huomata, että ostaessani tuolin tai CD:n en saa haltuuni teosta, vaan ainoastaan teoskappaleen.

Sen sijaan se, miten käytän teoskappalettani on sovittavissa myyjän kanssa ennen kauppaa. Tuolin tehnyt puuseppä voi asettaa kaupan ehdoksi, että tuolilla saavat istua ainoastaan punatukkaiset henkilöt. Samoin Microsoft voi asettaa rajoituksia sille, miten ohjelmaa käytän. Tämä rajoitus ei perustu lakiin, vaan keskinäiseen sopimukseen. Jos tuolillani sitten istuukin tummatukkainen henkilö, puuseppä voi vaatia minulta vahingonkorvausta sopimusrikkomuksesta. Tällä ei ole mitään tekemistä varkauden tai muun rikoksen kanssa

Vaikka olen ostanut tuolin, minulla ei ole siihen tekijänoikeutta, ja näin ollen en saa valmistaa siitä kopioita markkinoille. Ei ole mitään juridista estettä sille, että tuolin suunnittelija tai Microsoft myy minulle teoskappalen ohessa luvan valmistaa siitä kopioita tai vaikkapa koko tekijänoikeuden. Hinta olisi luonnollisesti toinen.

Tekijänoikeudessa on paljon parantamisen varaa, ja itse olen sitä mieltä, että tiekoneohjelmistot ovat tekijänoikeuslakiin sijoitettuina väärässä paikassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tekijänoikeus on eri asia kuin se, miten yritykset oikeuksiaan hyödyntävät. Nykymuotoinenkaan tekijänoikeus ei ole esteenä fiksumpien ja kuluttajan kannalta parempien liiketoimintamallien kehittämiselle. Moni kuluttajaa ärsyttävä rajoitus ei johdu laista, vaan sopimuksesta, jonka hän on (tietämättään) myyjän kanssa tehnyt.

Voimme kuvitella maailman kokonaa ilman tekijänoikeutta tai mitään immateriaalioikeuksia. Yhtä lailla voimme kuvitella maailman ilman oikeutta yksityiseen maaomistukseen tai ilman perusoikeuksia. Uskon, että perin harva meistä haluaa kuitenkaan siirtyä tällaiseen todellisuuteen yhdellä loikalla. Seuraukset olisivat lyhyellä tähtäimellä katastrofaaliset. Piraatit ovat oikessa kritisoidessaan nykyisen lainsäädännön jälkeenjääneisyyttä suhteessa digitaaliteknologiaan. Vastuulliset piraatit ymmärtävät, että ratkaisu on lainsäädännön kehittäminen, ei sen poistaminen.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Kiitos kommentistasi! Näissä asioissa on aina kiva kuulla jonkun ammattilaisenkin mielipide asiaan.

Kuitenkin tuosta "sopimuksesta", jonka Microsoft ja asiakas tekevät keskenään ei käsittääkseni ole kyse sopimisvapauden piiriin menevästä sopimuksesta, vaan nimenomaan valtion pakottamasta käytösmallista. Mikäli kyseessä olisi nimenomaan sopimus, velvottaisi sopimus ainoastaan tuotteen ostajaa. Mikäli siis minä ostaisin Microsoftin tuotteen ja luovuttaisin sen eteenpäin, ei sopimus enää sitoisi henkilöä, jolle olen tuotteen luovuttanut. Minä toki saattaisin rikkoa sopimusta - riippuen sen sisällöstä - luovuttaessani teoskappaleen eteenpäin, mutta siitä Microsoft voisi heristää sormea vain minulle.

Sen sijaan - mikäli tekijänoikeudessa tosiaan olisi kyse vain tavallisesta sopimuksesta - ei sopimus sitoisi enää henkilöä, jolle teoskappaleen luovutin. Tämä siis saisi sopimuksesta vapaana monistaa teoskappaleesta kopioita ja jakaa niitä ystävilleen tai tietoverkon ylitse. Itseasiassa tässä tapauksessa, jos tekijänoikeutta ei olisi, voisi hän jopa myydä teoskappaleita, koska sopimus ei häntä sitoisi.

En tiedä mistä sait kuvan, että haluaisin poistaa tekijänoikeuden kokonaan tai vastustaisin tekijänoikeutta. Pitäisin toki tekijänoikeudetonta tilaa nykytilaa parempana vaihtoehtona, mutta en ole lainkaan vakuuttunut, että se olisi paras mahdollinen vaihtoehto. Esimerkiksi 10 vuotta kestävä kaupallinen suoja-aika riittäisi kattamaan levytyksestä aiheutuneet kustannukset ja tuomaan voittoa, jos levy on tuottaakseen. Levyn myyntiä voisi toki jatkaa tämän jälkeenkin, vaikka tekijänoikeus olisi jo umpeutunut. (Sama pätee myös kirjoihin jne. Ohjelmistoihin ei ehkä niin paljoa, koska kuka haluaisi ostaa kymmenen vuotta vanhan ohjelmiston?).

Sen lisäksi musiikintekijät voisivat käydä keikoilla takomassa rahaa, vaikka teokset olisivatkin jo jopa vapaasti kaupallisena levitettävänä. Itse ainakin ostaisin mieluummin Rushin CD-levyn, josta menee rahaa Rushille, kuin Rushin CD-levyn, josta ei mene rahaa Rushille. Samaten kävisin mieluummin katsomassa Rushin konsertia kuin Rushin tribuuttibändin konserttia. Riippumatta siitä, onko heidän teoksensa suojattu tekijänoikeudella.

Nykymuotoiset tekijänoikeudet ovat ikävä kyllä aika pitkälti esteenä uusien liiketoimintamallien kehittämiselle. Neljä viidestä artistista on neljän suurimman levy-yhtiön listoilla. Nämä hitaat mammutit ovat muutenkin jo todella hitaita liikkeissään, jollei niiden ole pakko liikkua. Suojakseen ne ovat koittaneet luoda mieluisansa tekijänoikeuslain, jotta niiden ei tarvitsisi reagoida piratismin osoittamaan kysyntään markkina-alueella, jolla ei ole tarjontaa. Kun neljällä yrityksellä on monopolioikeus enemmistöön maailman musiikista, ei voi sanoa, että kilpailevien bisnesmallien luominen olisi mahdollista. Kts. Googlen, Amazonin lisensointiongelmat ja Spotifynkin kamppailut.

Ongelma, joka olisi ratkaistavissa ilman pakottavaa lakia, tulisi ratkaista ilman pakottavaa lakia ja lainsäädännön on oltava vasta viimeinen keino.

Peter Hallberg

Jatkona edelliseen, vastaukseni talokysymykseen oli huono. Parempi vastaus on seuraava:
Saat katsella taloa yhtä lailla kuin saat katsella mitä tahansa laillisesti näkösälle asetettua tekijänoikeudella suojattua teosta, esim. elokuvaa. Erona nettilataamiseen on se, että katselun kohteena on tällöin laittomasti valmistettu teoskappale. Koko kysemys piratismista kiteytyy kappaleen valmistamisen problematiikkaan, ei niinkään katseluun tai kuunteluun.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Miksi tähän tarvitaan tekijän tahdonilmaisu?

Edellisestä vastauksestani jäi puuttumaan maininta siitä, että ilman omistus- tai ihmisoikeuksia maailma olisi todella paljon kurjempi paikka elää. Tekijänoikeuksien katoaminen taasen ei muuttaisi kuin muutaman teollisuudenalan ansaintalogiikkaa.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Mainittakoon vielä muutamia syitä ei-kaupallisen vertaisverkkolatailun laillistamiselle (joista osa toki olisi korjattavissa ilman nimenomaista laillistamistakin):

- Oikeuslaitoksen resurssit voitaisiin keskittää muuhun kuin harmittomien tiedostonjakajien metsästämiseen.
- Verkkojakelua on käytännössä mahdotonta valvoa ilman koko maailman kattavaa verkkovalvontaa, joka murskaisi täydellisesti yksityisyyden.
- Ihmisten yksityisyyttä ei enää loukattaisi edes nykymittakaavassa.

- Tiedostonjako on jo käytännössä nyt laillista, mutta muutama epäonnekas joutuu maksamaan satojen tuhansien eurojen suuruisia kollektiivisia rangaistuksia, kun tekijänoikeusteollisuus yrittää luoda muutamaa varoittavaa esimerkkiä.
- Enemmistö nuorista ei olisi rikollisia.
- Kunnioitus muuta lakia kohtaan nousisi, kun laki ei sisältäisi täysin oman moraalikäsityksen vastaisia pykäliä.

- Myös niillä ihmisillä, joilla ei muutoin olisi lainkaan varaa, on mahdollisuus nauttia kulttuurista.
- Ihmiset pääsevät nauttimaan suuremmasta määrästä kulttuuria kuin mitä pysyisivät rahoittamaan.

- Opiskelijoiden opiskelut eivät jää junnaamaan paikalleen ja valmistuminen myöhästy sen vuoksi, ettei kirjaa ole kirjastossa tai ei ole varaa ostaa 200 euron kirjaa kurssia kohden.
- Tutkijoilla ja tietelijöillä on helposti saatavillaan muiden tietelijöiden julkaisut aiheesta, mikä auttaa heitä tieteen kehittämisessä.

- Vertaisverkkojen kautta ladatut ohjelmistot luovat jostain tietystä ohjelmasta standardin ja kaikki voivat käyttää sitä. Mikäli vertaisverkkojakaminen ei olisi mahdollista, ei Adoben Photo Shopista olisi koskaan muodostunut standardia kuvankäsittelyohjelmistoissa sen liian korkean hinnan vuoksi.
- Aristit saavat näkyvyyttä vertaisverkkojen kautta. (Tiesitkö, että piraatti ostaa enemmän kuin ei-piraatti? (linkki))

- Ihmiset pystyvät helpommin löytämään uutta itseään kiinnostavaa materiaalia, jota voivat sen jälkeen ostaa. Harva haluaa ostaa sikaa säkissä.
- Mahdollisuus kokeilla tuotteita ennen ostamista.
- Tiedostonjaon ollessa laillista kaupalliset tahot pakotetaan kehittelemään asiakkaille mieluisia palveluita vanhassa bisnesmallissa roikkumisen sijaan.
- Oikeussalissa hengaamisen sijaan tekijänoikeuksien haltijat voisivat keskittyä uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen.
- Asiakkaiden syyllistämisen ja potentiaalisina rikollisina pitämisen sijaan tekijänoikeuksien haltijoiden intressi olisi pitää asiakkaat tyytyväisinä ja tuottaa heille mahdollisimman laadukkaita palveluita.

- Ei-kaupallisessa mielessä tapahtuva musiikin remixaaminen ja samplaaminen olisi mahdollista.
- Muunlainen toisten materiaalin pohjalta tapahtuva ei-kaupallinen luovuus olisi mahdollista.
- Ihmiset voivat käyttää sananvapauttaan käyttäen osana ilmaisuaan muiden ihmisten teoksia.

- Monia muita.

Peter Hallberg

"Kuitenkin tuosta "sopimuksesta", jonka Microsoft ja asiakas tekevät keskenään ei käsittääkseni ole kyse sopimisvapauden piiriin menevästä sopimuksesta, vaan nimenomaan valtion pakottamasta käytösmallista [...] Sen sijaan - mikäli tekijänoikeudessa tosiaan olisi kyse vain tavallisesta sopimuksesta - ei sopimus sitoisi enää henkilöä, jolle teoskappaleen luovutin. ""

Ne sopimusoikeudelliset vaikutukset, jotka tulevat Suomen pakottavasta lainsäädännöstä ovat lähinnä kuluttajan etua suojaavia. Kansainvälisellä tasolla valtiot ovat vain sopimuksella sitoutuneet ylläpitämään immateriaalioikeudelliset suojamuodot saatavilla omassa lainsäädännössään. Mikään ei pakota yritystä käyttämästä näitä suojamuotoja. Se, millaisin ehdoin Microsoft antaa oman tuotteensa kuluttajan käyttöö, on sangen vapaasti sovittavissa. Vapaus on tietysti suhteellista kun neuvotteluosapuolina ovat yksittäinen kuluttaja ja Microsoft. Näin ollen voidaan kysyä, pitäisikö valtiovallan nykyistä enemmän puuttua sopimusvapauteen. Tätä keskusteluahan käydään esim. kehitysmaiden lääkepatenttien osalta.

Tekijänoikeudessa on yleensä kysymys sekä tekijänoikeudesta että sen käyttämisen tavasta solmittavasta sopimuksesta. Se, että on olemassa laki tekee asiasta käyttäjän kannalta ennustettavamman ja kohtuullisemman. Esim. kansallisen lakimme tekee sekavaksi se suuri joukko tapoja, joilla tekijän yksinoikeutta rajoitetaan: arkkitehti ei voi estää, mikäli asukas haluaa muuttaa omistamaansa taloa tarkoituksenmukaisuussyistä, ohjelmistoyritys ei voi estää sitä, että käyttäjä tekee laillisesti hankkimastaan ohjelmastan varmuuskopion tai korjaa jonkin koodissa olevan virheen. Yksittäistä käyttäjää suojataan jopa niin pitkälle, että laittomasti tekninen suojaus murtamalla hankitun ohjelman monistaminen yksityiseen käyttöön ei johda rangaistusvastuuseen.

Sopimus ei luonnollisesti voi sitoa henkilöä, jolle teoskappaleen luovutat, mutta sopimus voi velvoittaa sinut ankariin seuraamuksiin, mikäli teet sopimuksen vastaisen luovutuksen. Ilman lakia voisimme olettaa, että esim. kansainväliset ohjelmistoyritykset pyrkisivät sijoittamaan ankaria sopimussakkoehtoja nykyisiin käyttäjälisensseihin. Tällä olisi markkinoiden kannalta kielteinen vaikutus, sillä moni ei uskaltaisi sellaiseen sopimukseen ryhtyä. Itse ainakin käyttäisin mieluummin vanhaa ohjelmistoa.

"Nykymuotoiset tekijänoikeudet ovat ikävä kyllä aika pitkälti esteenä uusien liiketoimintamallien kehittämiselle"

Olen vain osittain samaa mieltä. 70 v suoja-aika on useimpien mielestä liian pitkä. Samoin tekijänoikeuden laajentuminen tietotekniikan alueelle on kyseenalaista. Sen sijaan en usko, että markkinoiden keskittyminen muutaman tuotantoyhtiön haltuun on ongelma, joka ratkeaa tekijänoikeuden kautta. Tekijänoikeus mahdollistaa sen, että on olemassa jokin asia, millä käydä kauppaa. Kilpailuoikeudellisin keinoin tulee varmistaa, että markkinat eivät pääse liiaksi keskittymään. Kaiken kaikkiaan immateriaalioikeus ja kilpailuoikeus ovat toisistaan erottamaton pari. Näiden kahden välillä joudutaan jatkuvasti hakemaan tasapainoa. Myönnän, että tällä hetkellä tasapaino ei ole kaikilla aloilla ihanteellinen. Muistettakoon kuitenkin, että maailmaan mahtuu paljon muutakin tekijänoikeudella suojattua kuin verkossa kulkeva tavara. Ölyvärimaalausten osalta tekijänoikeus toimii nykymuodossaan sangen hyvin ,-)

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Jo nykyisiä eulaja soviteltaisiin, koska niitä ei usein voida pitää kohtuullisina, jos niitä oikeuteen lähdettäisiin testaamaan, otaksun. Eulajen juridinen pitävyys Euroopassa on vähän kyseenalaistettu vissiin juuri ainakin osittain tältä pohjalta.

Entä jos asennus-CD päätyy vahingon kautta toiselle henkilölle?

Ilman tekijänoikeuttakin voi käydä kauppaa tuotteista. Se olisi vaan hieman vaikempaa. Siksi tekijänoikeus onkin säilytetävä apukeinona kaupankäyntiin. Tekijänoikeuden kautta voitaisiin uusia palveluita saada aikaiseksi ottamalla käyttöön esimerkiksi pakkolisensointi tai vapauttamalla epäkaupallisen kopioinnin, jolloin tekijänoikeuksien haltijoille syntyy tarve luoda palvelu yhteistyössä.

Peter Hallberg

"Ilman tekijänoikeuttakin voi käydä kauppaa tuotteista."

Ilman tekijänoikeutta voi käydä kauppaa vain teoskappaleilla sekä teosten alustoilla, ts. muovinpaloilla, sähköllä, paperilla jne.

"Tekijänoikeuden kautta voitaisiin uusia palveluita saada aikaiseksi ottamalla käyttöön esimerkiksi pakkolisensointi"

Tekijänoikeudessa on jo käytössä pakkolisensointi, esim. kappaleiden valmistaminen näkövammaisille. Tietysti voidaan argumentoida sen puolesta, että pakkolisenssin alaa tulisi laajentaa. Vastaan asettuu perusoikeutena suojattu omaisuuden suoja. Tässäkin on kysymyksessä tasapainon hakemisesta.

"tai vapauttamalla epäkaupallisen kopioinnin, jolloin tekijänoikeuksien haltijoille syntyy tarve luoda palvelu yhteistyössä."

Mahdollisesti, mutta kuten toteat, sen toteuttamiseksi tarvitan tekijänoikeutta. Patentin puolellahan epäkaupallinen (epäammattimainen) hyödyntäminen on sallittu. Samoin tekijänoikeudessa muutaman kappaleen valmistaminen omaan käyttöön on sallittu tietyin poikkeuksin. Mutta kuinka piirtää raja kopioinnille, kun kopioita voidaan tehdä rajattomasti käytännössä ilmaiseksi. Patentin osalta asia on helpompi, sillä laittominen kopioden valmistaminen valurataisesta hilanvitkuttimesta ei onnistu yhtä helposti.

Mikäli löytyy tekninen tapa (digitaalinen vesileima tms.), jolla laillisesti markkinoille saatetun kappaleen kopioitumista voidaan seurata tai rajoittaa, on tekijänoikeuden helpompi sopeutua ehdottamaasi muutokseen.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Teoksella voi käydä kauppaa, vaikka laki ei sitä tunnustakaan. Tekijänoikeuksia ei toki voi myydä, mutta teoskappaleiden levittäminen onnistuu kuten muutoinkin. Toisaalta erilaisten sopimusten tekeminen olisi myös mahdollista. Esimerkiksi äänitteitä varten voitaisiin kehittää eräänlainen merkki, jota saisi käyttää levyssä ainoastaan, mikäli levy on alkuperäisten muusikoiden julkaisema tai julkaisija on muusikoiden valtuuttama. Oikeuden käyttää tarraa voisi myydä jne.

Toteuttamiseksi ei välttämättä tarvitsisi tekijänoikeutta, mutta ansaintalogiikat olisivat melko erilaiset.

Helpointa piirtää raja kopioinnille on kaupallisen ja ei-kaupallisen rajalle. Tuokin raja on tietenkin hieman häilyvä: esimerkiksi torrent-index-sivuilla on mainoksia. Ne sallittakoon, kunhan niiden tarkoituksena on saada rahoitus ylläpidosta huolehtimiseen eikä vaurastumiseen jne.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Katson varkauden laajimmaksi määritelmäksi arvon ottamisen vastoin arvon oikeutetun omistajan tahtoa.

Avainkysymys kopioinnissa on se, että kopioija *ottaa* arvoa ilman oikeutta. Kysymys voisi olla analoginen tavallisen kaupan asiakkaaseen, jolta puuttuu vaikkapa vain 5 senttiä ison ostoksen hinnasta ja joka päättää tyrkätä rahansa myyjälle, ottaa tavarat ja juosta.

Tai voisi ajatella henkilöä, joka päättää kauppiaan puolesta, että hän voi ottaa ilmaiseksi tarjouskorissa olevan sisäfileen, jonka viimeinen sallittu myyntipäivä oli eilen. Onko oikein "varastaa" tavaraa, joka kuuluisi luonnolliseen hävikkiin ja piratisminkannattajien logiikalla ei siis voisi tuottaa myyjälle taloudellista voittoa?

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Ei sitä tarjouskorista voi poimia, mutta roskiksesta kyllä.

Arvoa voidaan ottaa, mutta taiteilijalta ei silti katoa mitään. Meillä on oikeus siteerata ihmisiä ilman lupaa, vaikka periaatteessa tällä rikotaankin ihmisten oikeutta omiin sanoihinsa. Se, että saamme siteerata tuottaa suurempaa yhteistä hyvää kuin se, että joutuisimme aina kysymään lupaa ja usein maksamaan korvauksen siteerataksemme.

Jos ihminen voi tuottaa lisää arvoa ja hyvinvointia kopioimalla, niin eikö se ole järkevää? Japani kehittyi todella kovaa vauhtia, kun siellä ei ollut patentit käytössä. Kolmansissa maissa vihreän energian käyttöönotto on monessa paikassa kiinni patenteista. Loppupeleissä kopioimalla ja tuottamalla suurempaa hyvinvointia ja mielihyvää ja levittämällä asioita saadaan myös alkuperäiselle tekijälle enemmän hyvinvointia kuin kopioiden leviämistä rajoittamalla.

Ajatus siitä, että joku omistaisi jonkun teoksen on jotenkin outo. Ei teoksen "tekijä" ole teosta tyhjästä luonut. Rock-biisi rakentaa jo todella paljon rock-genren päälle. Samoin hänen käyttämät instrumenttinsa. Sanoitus ottaa palasia kulttuurista. Ohjelmiston koodannut ihminen tai yritys rakentaa ohjelmistonsa jonkun toisen tekemän kielen perusteella. Kirjallisuuteen otetaan vaikutteita muista kirjoista ja kulttuurista. Tieteessä tämä näkyy ehkä kaikkein konkreettisimmin. Olisi vaikea lähteä tutkimaan kvanttimekaniikkaa, jos meillä ei olisi käsitystä edes atomeiden olemassaolosta.

Tällä hetkellä tekijänoikeuksien suojaamat tuotteet syntyvät kopioimalla ja muiden varaan rakentamalla. "Luovuus on sitä, että osaa peittää lähteensä." Kun kappaleet leviävät vapaasti artistit saavat muiden biisien perusteella ideoita omia uusia biisejään varten. Vaikka tekijänoikeuden omistaja ei hyötyisikään siitä, että hänen teoksensa leviää, hän hyötyy siitä, että muiden teokset leviävät.

Toimituksen poiminnat