*

Verbaalia maanpuolustusta Ajatukset ja aatteet, joilla isänmaatamme ajetaan huonoon suuntaan tai estetään kulkemasta oikeaan, ovat suurin tällä hetkellä Suomea uhkaava tekijä, ja ne tulee selättää järkiperäisellä keskustelulla.

Pankkien vastuuta on lisättävä

  • Pankkiryöstö ennen ja pankkiryöstö nykyään. Alkuperäinen: http://imgur.com/HVbuq
    Pankkiryöstö ennen ja pankkiryöstö nykyään. Alkuperäinen: http://imgur.com/HVbuq

Nykyinen pankkilainsäädäntö ja yhteisvaluuttamme euro ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa muiden Euroopan Unionin maiden tukeminen on välttämätöntä. Mikäli Suomi ei yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa osallistuisi kriisissä olevien maiden ongelmien ratkomiseen, olisi koko EU:n talous jälleen totaalisessa kriisissä.

Miksi muiden valtioiden ja pankkien lainoittaminen sitten on niin tärkeää?

Jos emme lainoittaisi pankkeja, ne menisivät konkurssiin toinen toisensa jälkeen. Nousseiden velkojen korkojen seurauksena myös yritykset ja kotitaloudet joutuisivat maksuvaikeuksiin, mikä taas vaikeuttaisi pankkien asemaa ja ruokkisi kierrettä. Tällöin useat yritykset menisivät konkurssiin, todella suuri määrä ihmisiä jäisi työttömäksi ja niin edelleen.

Koen jo yritystuet kovin arveluttavina, joten ei liene yllätys, että yksityisille pankeille annettavat avustukset ovat mielestäni äärimmäisen epäoikeudenmukaisia tulonsiirtoja, mutta se on reilusti pienempi paha kuin massatyöttömyys ja konkurssiaallot. Pankkien tukematta jättäminen tulisi reilusti kalliimmaksi kuin niiden tukeminen.

Miten voimme olla tilanteessa, jossa meidän on pakko tukea yksityisiä pankkeja oman nahkamme pelastamiseksi?

Normaalisti markkinataloudessa sijoituksen tekevä ihminen, yritys tai muu taho ottaa riskin sijoituksellaan. Sijoitusta vastaan voi parhaassa tapauksessa saada suurtakin voittoa, mutta pahimmassa tapauksessa koko sijoitus voi kadota taivaan tuuliin. Sijoittajan ei kannata valita liian riskialtista sijoituskohdetta, koska, vaikka mahdollinen voitto on suuri, on rahojen häviäminen liian todennäköistä.

Pankkiirit ja pankkien omistajat kuitenkin tietävät, että heillä ei ole nykylainsäädännön puitteissa lähes minkään asteista vastuuta sijoitustensa pieleen menemisestä. Vaikka pankit menisivät konkurssiin, voisivat pankkiirit jatkaa luksuselämäänsä siihen mennessä kartutetulla omaisuudella.

Tästä syystä pankit voivat myöntää lainoja, joiden ne tietävät lyhyellä välillä tuottavan rahaa, mutta joiden takaisinmaksusta he eivät ole pidemmällä aikavälillä varmoja. Pankkeja ei oikeastaan edes kiinnosta, maksavatko velalliset lainojansa kokonaan takaisin, kunhan ne saavat aluksi suurta voittoa sijoituksillensa. Pankkien tarvitsee vain odottaa, että kupla puhkeaa ja valtiot ratsastavat valkoisine ratsuineen kantamaan pankeille kuuluvan vastuun veronmaksajien rahoilla.

Mikä ratkaisuksi? Viranomaiset pohtivat sääntelyn ja valvonnan kiristämistä pankeissa, mutta saavutettaisiinko sillä oikeasti kovinkaan paljoa hyötyä? Kootut takuurahastot seuraavaa finanssilamaa ajatellen ovat jälkiehkäisyn varmistelua jo etukäteen. Eikö kannattaisi etsiä keinoja, joilla koko seuraava lama voitaisiin välttää tai ainakin sen vaikutuksia voitaisiin pienentää?

Luontevimmalta ratkaisulta kuulostaa mielestäni pankkien vastuun lisääminen siten, että pankin rahojen loppuessa lähdetään käymään pankin ylimmän johdon ja kenties myös omistajien rahapusseilla eikä suinkaan veronmaksajien. Pankin edusta on tehtävä pankin johdon etu, jolloin oman edun tavoittelu saa pankkiirit toimimaan vastuullisesti sijoituksiensa kanssa.

Taloussanomat uutisoi vajaa vuosi sitten Brasilian pankkilaista, jonka ansiosta ”pankin ylin johto, pankin hallituksen jäsenet ja jopa suuret osakkeenomistajat voivat joutua vastaamaan pankkinsa tappioista jopa koko omaisuudellaan”, kun taas ”Yhdysvalloissa tai EU-maissa pankinjohtajien henkilökohtainen riski on rajoittunut tyypillisesti kriisivuodelta nostamatta jääneisiin bonuksiin, työpaikan menetykseen ja kukaties julkiseen häpeään.”

Taloussanomat nostaa artikkelissaan esille myös Yhdysvalloissa ennen yleiset General Partnership -pankit, joiden johtaja oli usein pankin merkittävä osakas ja vastasi pankin toimeentulosta jopa koko omaisuudellaan. Pankit olivat vankkoja ja pysyivät pystyssä, eivätkä vaarantaneet pitkäaikaista toimintaansa lyhyen aikavälin voittoja tavoitellessaan.

Tuleekin siis kysyä, että mihin ihmeeseen me tarvitsemme pankkivalvontaa, jos voimme saavuttaa likipitäen täydellisen lopputuloksen pelkällä vastuun siirtämisellä sinne minne se oikeasti kuuluu? Valtion ei tarvitsisi edes taata pankkitalletuksia, jos pankin osakkeenomistajat olisi velvoitettu tuplaamaan tai triplaamaan pankissa kiinni olevan pääomansa, jos tarve sitä vaatisi.

Vaikka tämän laman selvittelyssä vaadittiin veronmaksajien rahoja, on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, ettei virhe toistu. Tämä onnistuu lisäämällä pankkien vastuuta itseottamistaan riskeistä ennen seuraavaa lamaa siten, että veronmaksajien rahoja ei tarvita pankkien tukemiseen yhtä ainutta euroa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

K Veikko

Lähes kaikkia kuviteltavissa olevia pankkien vakavaraisuuskeinoja on jossain käytetty jonain aikana.

Miten analysoisit Sveitsin pankkien tilannetta? Kaatuvatko ne? Miksi?

Pankkien konservatiivinen, ja siis vakavaraisuutta korostava, toiminta pienentää kansantalouden kasvua. – Poliitikoilla on siis halu höllentää säännöksiä, jotta vaurautta ja kunniaa tulisi enemmän.

    Kuten muistanet, Kreikka käytti heti ensimmäisestä tukipaketistaan ison osan maksaakseen Saksan kanssa sovituista asetoimituksista; Saksa pelasti itsensä ja pysyi kasvu-uralla.

Voitaisiinko kuvitella sellainen demokraattisesti valittu hallitus, joka pyrkisi pitämään maan vakavaraisena ja velattomana ja tällä tavalla aiheuttaisi kansalaisilleen raskaan taakan: heidän olisi itse etsittävä elantonsa ja toimeentulonsa sen sijaan että ulkomainen halpa raha mahdollistaisi helpon elämän?

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Rehellisesti sanottuna en ole tutustunut Sveitsin pankkien tilanteeseen niin tarkkaan, että osaisin kommentoida. Saattavat kaatua tai sitten eivät. En tiedä miten Sveitsissä on hoidettu nämä vastuukysymykset: onko pankin johto vastuussa vaiko ei, jos pankki ajautuu konkurssiin?

Talouskasvua tämä toki saattaa hidastaa, mutta sitten on vain keksittävä muita keinoja sen kasvattamiseen. Vaikka kuinka kasvattaisi talouskasvua se, että veronmaksajien rahoja käytetään kattamaan muiden ottamat riskit, en koe sitä sen arvoiseksi. Yksi kerää voitot ja muut kantaa vastuun ei ole hyväksyttävä tapa toimia markkinataloudessa.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

"..heidän olisi itse etsittävä elantonsa ja toimeentulonsa sen sijaan että ulkomainen halpa raha mahdollistaisi helpon elämän?"

Juuri tuon harhan varassa velkataloutta pidetään hyvänä. Siinä olisi kuitenkin erotettava reaalinen kasvu ja pankkien taseiden kasvu toisistaan. Taseet kasvavat velkasitoumuksia kertauttamalla. Se on katteetonta kasvua. Siksi se purkautuu ajoittaisina pankki- ja talouskriiseinä.

Reaalikasvu on asuntoja, ruokaa, vaatteita, palveluja ja kulttuuria enemmän tai ainakin parempaa. Velkataakka ei auta, vaan rasittaa talouselämää kas, kun velalle pitää maksaa korkoa. Mitä pienempi on velkaisuusaste, sitä terveempi on talouselämä. Hyvinvointia ja menestystä pitäisi jälleen oppia mittaamaan muilla arvoilla kuin velan määrällä.

K Veikko

Kun nyt jatkoksi vedät asiantuntevan sarjan eri maiden pankkien kestokyvystä ja siihen johtaneista syistä, niin Piraattipuolue profiloituu myönteisesti ja asiantuntevasti ajankohtaisessa polttavassa aiheessa.

Tarvitsemme eduskuntaan henkilöitä, jotka tuntevat syyt ja seuraukset. (Sinnehän vissiin olet menossa.)

P.S.
Käytä kavereita apuna. (Sitä kansan edustaminen on.)

Kalle Kaitala

Jonkinlainen kattava poikkileikkaus eri maiden pankkijärjestelmistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä olisi kyllä mielenkiintoinen juttu. Semminkin kun olen käsittänyt että reaalitalouden tukijoita, ellei nyt tutkijoita sentään, löytyy puolueen riveistä useampikin... Nyt viisaita päitä yhteen ja miettimään mitkä ovat ne mittarit joilla kansakunnan hyvinvointia tulisi oikeasti mitata sen iänikuisen velan sijaan. Sitä kun ei voi syödä.

K Veikko

Yksi osakkeenomistajaakin merkittävämpi pankin rahoittaja on tallettaja, jonka tallettama raha moninkertaistuu koneistossa.

Millä tavoin pankin toiminta mahtaisi muuttua, jos tallettajalla olisi reaalinen mahdollisuus menettää rahansa pankin konkurssissa? – Näinkin on varmaan pankkitoiminnan historiassa käynyt. Miksi ei tänä päivänä?

    Mutta kaikin keinoin etsimme keinoja joilla muut kuin minä pannaan maksumieheksi.

Se jolla on paljon rahaa menettää paljon, se jolla vähän, vähän.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Olen hieman koittanut selvittää tuota pankkiasiaa, mutta enpä oikeasti usko, että minulla näillä resursseilla riittää aikaa ja tietotaitoa tuollaisen analyysin tekemiseen. Ennen vaaleja on niin paljon muutakin tehtävää, eikä näistä syy-seuraus -yhtälöistä ole yksimielisiä edes maailman taloustietelijät. Helppoahan olisi, kun voisi kaiken yksinkertaistaa.

Toimituksen poiminnat