*

Verbaalia maanpuolustusta Ajatukset ja aatteet, joilla isänmaatamme ajetaan huonoon suuntaan tai estetään kulkemasta oikeaan, ovat suurin tällä hetkellä Suomea uhkaava tekijä, ja ne tulee selättää järkiperäisellä keskustelulla.

Politiikka K18?

Olin tänään Lounais-Suomen Partiopiirin järjestämässä vaalipaneelissa ja -tilaisuudessa Turussa Skanssissa. Panelistit oli jaettu kahteen osaan, mikä teki hyvää keskustelun sujuvuudelle, mutta toisaalta oli ikävää, etten päässyt kaikkien panelistien kanssa samaan aikaan keskustelemaan. Pääpiirteittäin voisin todeta paneelin olleen hyvin järjestetty ja käsitteli aikarajan puitteissa melko kattavasti paneelin teemaa, eli nuoria, nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä partiota.

Esitin tämänpäiväisessä paneelissa toiveen siitä, että äänestysikärajaa laskettaisiin kuntavaaleissa. Uskoisin tämän johtavan siihen, että vanhemmiten ihmiset olisivat kiinnostuneempia politiikasta, kun he ovat oppineet jo nuorempina seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu. Varjovaaleissa on helppo vain äänestää sen kummemmin miettimättä, mutta jos äänestyspäätöksellä olisi käytännössäkin jotain väliä, sitä ehkä mietittäisiin tarkemmin.

Mielestäni ihmisen pitäisi olla kuntavaaleissa kelpoisia äänestämään sen vuoden alusta, jona he täyttävät kuusitoista vuotta. Näin lukioiden ja ammattikoulujen oppimääriin saataisiin sisällytettyä politiikan käsittelemistä ja ihmiset oppisivat kiinnostumaan politiikasta ja koko koululuokka olisi samaan aikaan äänikelpoinen, jotta opetus koskisi samalla tavalla kaikkia. Opetukseen pitäisi nykyistä enemmän tuoda demokratiakasvatusta ja mikä olisikaan parempi viitekehys tällaiselle kasvatukselle kuin vaaleissa äänestäminen.

Korupuheissa nuorten halutaan olevan kiinnostuneita politiikasta. Paneelissa jokainen kannatti nuorten osallistumismahdollistumisten parantamista. Nuorisovaltuustoa, haastatteluja sun muuta. On kysyttävä nuorilta, mitä he haluavat, koska yhteisistä asioista päätettäessä päätetään myös nuorten asioista. Kuitenkin eduskuntavaalien aikaan sain havaita, että kun jotkut nuoret kiinnostuvat politiikasta, paikalle saapuu ennen pitkää kiukkuinen täti.

Ennen eduskuntavaaleja 2011 kampanjoimme Turun Yliopistonkadulla, kun paikalle ilmestyi kaksi reilu kymmenenvuotiasta poikaa. He ottivat kahvia ja karkkia, jäivät viettämään aikaa vaalimökillä ja olivat yllättävän kiinnostuneita politiikasta. He esittivät näkemyksiään asioista ja kyselivät mitä mieltä me olemme. Olin positiivisesti yllättänyt: itseäni kiinnosti tuossa iässä aivan muut asiat.

Jossain vaiheessa pojat sitten päättivät napata pinon minun vaaliesitteitäni ja lähtivät juoksemaan pitkin kävelykatua ja jakamaan niitä. Jäin katsomaan hieman vaivaantuneesti heidän peräänsä, mutta en raaskinut kieltääkään. ”Takaisin hiekkalaatikolle siitä, politiikka on aikuisten juttu”? Ei. Mielestäni on ihailtavaa, jos joku on kiinnostunut yhteisistä asioista jo tuossa iässä.

Eipä kuitenkaan mennyt kuin muutama minuutti, niin paikalle saapui närkästynyt naisihminen. Olimme kuulemma painostaneet poikia jakamaan esitteitä. Hänen mukaansa niin nuoret eivät osanneet ajatella, joten ei ollut mitenkään mahdollista, että he olisivat oma-aloitteisesti alkaneet jakamaan esitteitä. Vakuuttuneena omasta kannastaan ja juuri kykenemättä kuuntelemaan vastakkaista hän poistui tuohtuneena paikalta. Ei tainnut äänestää minua.

Mielestäni kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin tulee ruokkia silloin, kun se on nupullaan. Kun komennetaan pois ”aikuisten maailmasta”, takaisin Legojen ääreen, voi olla, ettei kiinnostus politiikkaan palaa enää koskaan. Politiikkaa ei saa omia täysikäisten keskusteluksi. Jos nuoria kiinnostaa politiikka, heidät pitää päästää mukaan keskusteluihin ja toimintaan. Nuoret pitää opettaa kyseenalaistamaan ja miettimään asioita useilta eri kannoilta. Kouluopetuksessa tähän on varattu liian vähän aikaa, joten on hyvä, jos nuoret jaksavat olla innostuneita koulun ulkopuolella.

Miten itse reagoisit, jos vaalimökkien edessä vastaan juoksisi kuudesluokkalainen hammasrautojensa kanssa ojentamaan vaaliesitettä? Jos kunnallisvaalikampanjoinnin lomassa tulee esille vastaava tilanne, tulisiko minun tylysti ilmoittaa, että flaikut takaisin tiskille, lasten paikka on leikki-, ei vaalimökillä?

Ennakkoäänestys alkaa huomenna. Minua voi äänestää Turussa numerolla 420.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän AirZero kuva
Eetu Rantakangas

Nuorten kannustaminen kampanjointiin ja vaalityöhön olisi mielestäni tosi hyvä juttu, koska se on konkreettinen tapa jolla he voivat vaikuttaa, vaikka eivät vielä olisikaan äänestysikäisiä. Jos he kuitenkin tietävät ehdokkaan, jota äänestäisivät, niin heidät kannattaisi herättää miettimään, että haluaisivatko he auttaa tätä ehdokasta kampanjoinnissa? Vaikuttamiseen on monta tapaa, äänestäminen ei ole ainoa. Itsekin kuitenkin kannatan äänestysikärajan laskua, tuo ideasi siitä, että koko ikäluokka voisi äänestää kuulostaa myös varsin oivalliselta.

Toimituksen poiminnat